Trioo ilman vaniljaa.

Olin pari viikonloppua sitten ihanassa seurassa ihanassa Päivölässä. Mukana oli keskeneräinen kehruu ja keskeneräinen neule. Kumpikaan ei siellä valmistunut, mutta nyt on valmista.

Tämä on InayaCreationsilta ostettua merinoa. Kuituletistä 2/3 oli ruskeaa ja yksi pinkkiä, joten päätin kehrätä kaksi ruskeaa säiettä ja yhden pinkin. Lopputulos on mielestäni aika kaunis, kuin triojäätelöä ilman vanilja-osuutta. Pieni moka tuota tehdessä sattui, kun toinen ruskea säie loppuikin aiemmin kuin kaksi muuta, joten lopussa on muutaman gramman verran kaksisäikeistä. Lopputuloksena on 95g/300m lankaa.

Olen ehkä hieman oppinut kehräämisestä vuoden aikana. Kuvassa oikealla vuosi sitten retriitissä ihan-eka-rukkikehruu-ikinä. Oi voi, silloin vielä tuntui että en ehkä opi ikinä. :)

Ja sitten se neule! Kummipojan piti saada ristiäislahjaksi peitto. Toivottavasti ei ole poika palellut, sillä ristiäiset olivat jo kauan sitten, peitto valmistui eilen.

Ten stitch blanket söi reilut 200g vironvillaa, yhden vyyhdillisen. Tätä oli kiva neuloa aina silloin, kun oli jotain muutakin tekemistä. Automatkoilla, telkkaria katsellessa jne. Pelkästään neulomalla sain itseni kyllästymään aika nopeasti, ehkä siinä syy miksi neulominen kesti ja kesti ja kesti.. :)

Sininen villapaita

Taannoin lähdöin retriittiin ajatuksena, että saan ostaa ehkä jotain megaihkua lankaa, jos langalle on käyttötarkoitus. Niinpä kun Louhittaren luolan ovet avautuivat ja saaveista löytyi Ahtia värissä Kuningas viisi vyyhtiä, kahmin ne kaikki syliini ja puristin niitä siinä silmät kirkkaana kanssaneulojille väittäen, että kyllä varmasti on käyttötarkoitus, ainakin joskus!

Joskus syksyllä sitten bongasin ravelrystä Easen ja tiesin, että siinä oli juuri oikea käyttötarkoitus Ahdille. Aloitin neulomisen koossa L, mutta en ehtinyt pitkällekään, kun sovittaessa huomasin paidan olevan vähän turhankin iso. Lopputuloksesta huomaa, että mallin mukaiseen löysähköön lopputulokseen olisi tarvittu koko M:n ja L:n välistä, sillä tämä M-koko on suhteellisen istuva, mutta tykkään siitä hirmuisesti. En tiedä olisiko lanka riittänytkään kokoon L, nyt sitä kului 450 grammaa, kun lankaa oli 500g varastossa. Hieman kyllä hirvitti neuloa hihoja, kun tiedossa oli, että lisälangan saaminen voisi olla tuskien taival, sitä kun ei enää saa! Onneksi riitti, ja loppupuolikaskin lähti kanssaräveltäjälle auttamaan hänen neuleprojektinsa valmistumista.

Lopputulos on hurjan mukava. Mallissa oli vaihtoehtoinen korkea kaulus, mutta päätin tehdä avonaisemman, sillä lämminverisenä ihmisenä en viihdy korkeiden kaulusten kanssa. Ja olisikohan lanka riittänytkään? Pääntie on mallia just hyvä, yhtään isompana se valuisi jo vähän ärsyttävästi, mutta tuollaisena tykkään siitä kovasti. Paidasta onkin tullut yksi lempparivaatteista, varsinkin nyt kun pakkasta riittää. Kuvia ottaessa lämpömittari näytti -21.

Sukat eka, sukat vika

Pitihän niille jämälankavillasukkajoulukalenterisukille paritkin tehdä. Toisessa sukassa ekana oleva raita on toisessa vikana. Ehkä en lähde enää tekemään kolmatta ja neljättä paria niin, että raidat lähtisivätkin varresta eivätkä kärjestä. ;)  Lankaa sain kulumaan molempiin sukkiin 86g/pari. Vain yhden lankajämän sain käytettyä kokonaan.

 Molempiin pareihin osui varteen samanlaiset raidat, ja vähän ovat erilaiset värit kummassakin parissa, heti näkee mitkä sukat kuuluvat yhteen.

 Mielenkiintoinen huomio itselle oli, että sain samankokoiset sukat aikaan, vaikka toiset on neulottu 2,5 puikolla ja toiset 2,75. Paksummat puikot ovat ne neliskulmaiset, joissa kyllä ohjeistetaankin neulomaan pykälää isommilla kuin yleensä. Olivat kyllä kiva tuttavuus, mutta vähän turhankin terävät minun makuuni. Sain toisen käden peukaloon haavankin kohtaan jossa yleensä tökin puikon päätä.

Jouluraidat

Missä neuloimme kerran-blogissa on joulukuun ajan neulottu jämälankajoulukalenteri-sukkia. Olin ideasta innoissani heti kun siitä kerrottiin. Joka päivä neulottiin annetulla värillä raita, jossa oli kerroksia päivämäärän mukainen päivä. Näihin sukkiin on neulottu kaikkea mahdollista astiaston väristä unelmien matkakohteeseen ja kulkupeliin! Yhtään en yllättynyt, kun aika paljon sukistani löytyy punaista, mutta enemmän yllätyin myös siitä, kuinka paljon niistä löytyy muitakin värejä. Välillä tosin huijasin, kun edellinenkin raita oli punainen.

 

Joulu on sujunut mukavasti, lahjoja on saatu ja annettu, ja joulutunnelmasta nautittu (jo kuukausitolkulla!). Minulle joulussa on tärkeintä läheiset ja yhdessäolo, rauhallinen ja rento tunnelma, ei stressaaminen. Siitä kertookin kenties myös se, että epäonnistunut piparitalo kasataan vasta ehkä huomenna, kun ennen joulua en ehtinyt. Irkin jouluvaihtoon sentään ehdin osallistua, ja ilmeisesti oma pakettini sai iloisen vastaanoton, niin sai myös minulle tullut paketti. Katsokaa mitä ihanuuksia!

 

Olen todella otettu noista kirjoneulelapasista, niihin on käytetty aikaa. Ovat todella upeat ja juuri sopivat. :) Lanka oli minulle ihan uusi tuttavuus, mutta tekisi mieli hipelöidä sitä jatkuvasti: koostumus kun on merino 70%, silkki 22% ja cashmere 8%. Ihanaa. <3 p="">
Toivotan vielä ihania joulunpyhiä lukijoille ja satunnaisille kävijöille! :)

Punaisia palmikoita

Kesäkuun lopusta on vierähtänyt jo hetki tai kaksi. Monta kertaa olen ajatellut, että pitäisi blogata, mutta en ole ilmeisesti saanut kertaakaan aikaiseksi. Asioita on valmistunut. On neulottu ja kehrätty, mutta aloitetaan nyt esittely siitä kaikkein tuoreimmasta valmistuneesta.

Tämä on Moyen Age. Lanka Louhittaren luolan Väinämöistä, värissä Tuli. Sain tätä ihanaa lankaa keväällä lahjaksi useamman kerän ihanilta naisilta, ja hetken aikaa piti miettiä mikä olisi riittävän ihana ohje langoille. Tämän nähtyäni tiesin mitä haluan. :) Alku oli hieman hankala, ensin joustimen neulottuani huomasin neuleen kiertävän -> purin. Seuraavalla kerralla pääsin hieman pidemmälle, sovitin ja totesin neuleen olevan ihan liian iso. Kolmas kerta toden sanoi ja pääsin loppuun asti.

Ohje oli hyvä, jopa tälläinen hieman yksinkertainen ihminen ymmärsi mitä pitää tehdä. Palmikko toi mielenkiintoa neuleeseen ja pääntie on mielestäni aivan ihana, haluan samanlaisen johonkin toiseenkin neuleeseen. Lankaakin kului yllättävän vähän, 265 grammaa! Hieman tein muutoksia ohjeeseen, lyhyet hihat ja helmaa tein noin 20cm pidemmäksi kuin ohjeessa.

Kuvat otti Päivölän kuitupitoisissa ihana MHii. Paita on kaunis ja mallikin ihan itsensä näköinen. :)

Raitoja

Viime aikoina tuli neulottua paljon raitoja. Ihastuin Veera Välimäen Happy street-huiviin heti kun sen ohje julkaistiin. Toukokuun alussa vierailin Helsingissä juoksureissulla ja vierailin ihanassa Villavyyhdissä, josta valikoinkin langat tätä varten. Kolme eri väriä Hopasäie basicia. Tosin kuva on huono, eivätkä siniset oikein erotu toisistaan kunnolla. :/ Lankaa tähän kului n. 230 grammaa, ja huivi oli kivaa ja helppoa neulottavaa. Tosin langanpäitä tästä tuli aivan liian suuri määrä. ;) Mutta neulomisen jälkeen huivi on saanut viettää aikaansa nojatuolin nurkassa, sillä siinä on yksi ongelma:

Se on pitkä. Todella pitkä. En ole millään lailla sitä pingottanut, mutta huivilla on mittaa kolmisen metriä, ja korkeutta siihen nähden vähän. Se on vähän kuin hieman levahtanut pitkä kaulaliina. En oikein tiedä kuinka sitä käyttäisi, kerran jo kääräisin sen pääni ympäri turbaaniksi. Jostain syystä miestä huvitti. Ehkäpä sopeudun kuitenkin pikkuhiljaa ja syksymmällä siihen on varmaan kiva kääriytyä.

Nyt käsityöelämä täyttyy Celestariumin viimeisistä(?) kerroksista ja tour de fleecestä. Otin tavoitteekseni kehrätä joka päivä edes vähän, joten ehkäpä piankin pääsen esittelemään teille jotain.

Kesäkehruut!

Aivan hävettää katsoa ravelrystä valmistuneita projekteja ja verrata listaa niihin, jotka olen täällä esitellyt. Porkkanasukkien jälkeen on valmistunut muutama pipo, Nuvem, useammat sukat ja vähän muutakin. Mutta esitelläänpä nyt ne tuoreimmat tuotokset alta pois. Ensinnäkin tässä taannoin neuloin itselleni kesäsukat.

Ohje on Harpa socks, ja lankana käytin Handun perussukkalankaa, joka on tuttua jo aiemmasta neulekerhoneuleesta, polvisukista. Lankaa jäi silloin 200 grammasta 60grammaa, ja nämä söivät 40g lankaa 2,5 puikoilla. Kiva ja nopea piku projekti, mukava lanka ja helposti muistettava ohje. Tykkään kovasti.


Sitten osuus, jota edellisessä tekstissäni lupailin tietämättä asiasta vielä itsekään.  Kevään retriitissähän kävi niin, että akateemisesti kiinnostuneena ilmoittauduin värttinäkehruukurssille. Olinhan jo vuoden verran seisottanut villatopsia ja värttinää kaapissa. Kurssilla kävi niin, että kehrääminen osoittautui aivan kamalan tuskalliseksi ja hirvittäväksi jutuksi. Kaiken tuskan ja hirvittävyyden huippuna siskon pikkupioneeri tuli minulle lainaan, ja jokin aika sitten se ilmoitti jäävänsä tänne pysyvästi. Hei, olen Anna ja olen koukussa kehräämiseen. Hupsista sentään. Eilen sain valmiiksi ensimmäisen rukkikehruuni (sitä ihan ensimmäistä ei lasketa, eihän?) ja tässä se nyt on. Siskon lohdutukseksi rukin mukaan antama Hilltop cloudin klubikuitu, falklandia. Metrejä noin 260, punninnut en vielä ole. Värin nimi Tulips.