Tänään oli kaunis aamu.

Salarakkaani kotopuolesta

Kuvissa äidin Hänen Karvainen Pöyheytensä, Naskali.

Taasko maanantai.

 

Kumpikaan kuva ei ole tältä päivältä, mutta molempien kuvien fiilikset kuvaavat tätä päivää.

Hyvää ystävänpäivää!

Niille, jotka uskoivat minuun, kun enää itse siihen pystynyt.
Niille, jotka hymyllään hälvensivät pimeyden kasvoiltani.
Niille, jotka vaihtoivat taakkani vilpittömään iloonsa ja pitävät sitä hyvänä kauppana.
Niille, joiden rakkaus ja nauru antoivat minulle siivet ja sinitaivaan.
Niille, joita en voi kylliksi kiittää tässä elämässä enkä seuraavassakaan.
Ystävilleni.

Bradley Trevor Grieve.

Arrrrvonta!

Taito-lehti arpoo! Katsokaa, huimia palkintoja! Tähän kannattaa jokaisen neulomisen ystävän osallistua. :)

Lunta ja pakkasta

Täällä on kylmä. Talvisää. Pakkasta kahdenkymmenen asteen tietämillä, enemmän ja vähemmän. Auringonpaistetta ja kauniita maisemia. Pakkaspäivien parhautta on käydä köpsyttelemässä pehmeässä lumihangessa hevosen kanssa. Omistaja palelelee, Poni nostaa talviturkkinsa pystyyn, eikä sillä ole yhtään kylmä. Toppatakkikin on usein päällä ehkä pelkästään omistajan mielenrauhan takia?

Neulominen on jäänyt vähemmälle. Kun käy töissä, neuleaikaa jää paljon vähemmän kuin silloin, kun istuu koko päivän kotona neule toisessa kädessä ja opinnäytetyön aineisto toisessa. Ponikin on viime päivinä saanut viettää pakkasvapaita, pakkassäässä ei nuhainen omistaja uskalla viihtyä turhan kauaa. Onneksi Poni huolehtii liikunnastaan usein aivan itse.