sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Ikuisuudeksi pysäytetty hetki.

Kirjastosta bongasin luettavakseni Ali Shaw'n esikoisteoksen Tyttö joka muuttui lasiksi (Girl with glass feet). Takakansi lupasi aikuisten satua, jossa todellisuus ja fantasia kietoutuvat yhteen tavalla, joka saisi aikaan rakkaustarinan, jonka ei toivoisi loppuvan ihan vielä.
Kirjassa pääosissa ovat siis ujo valokuvaaja Midas sekä Ida, jonka jalat muuttuvat lasiksi. Tapahtumat sijoittuvat St. Hauda's Landin saariryhmälle, jossa tapahtuu asioita, joita ei uskoisi todeksi. Soilta löydetään lasiksi muuttuneita ihmisruumiita ja eläin muuttaa kaiken näkemänsä valkoiseksi.

Kirjan juoni lähtee liikkeelle siitä, että Ida palaa takaisin saarelle huomattuaan hänen jalkojensa muuttuvan lasiksi. Hän muistaa kohdanneensa saarella ihmisen, joka oli puhunut asiasta. Ida kohtaa Midaksen ja he ystävystyvät, rakastuvat. Myös heidän vanhempiensa kohtalot ovat kirjassa merkittävässä roolissa - yksi kirjan teemoista tuntuukin olevan ihmisten välinen läheisyys ja se, kuinka tuon läheisyyden estämiseksi ihmiset rakentavat erilaisia suojamuureja.

Pidin kirjasta todella paljon, se veti puoleensa. Kerronta oli kaunista ja kuvailevaa, juuri sellaista mistä pidän. Kirjan todellisuuden ja fantasian sekoittama maailma oli kiinnostava - tavallaan olisin kaivannut syvyyttä kirjan fantasianomaisiin piirteisiin, toisaalta oli hyvä, kun ne vain olivat sen kummemmin selittämättä. Osa kirjan hahmoista jää hieman pinnallisiksi, selittämättömiksi. 

Ei kommentteja: