maanantai 31. lokakuuta 2011

Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista.



 Rubiini

Ohje: Timantti-huivi 
Lanka: Novita Nalle, 175g
Puikot: 3,5mm

Villapallo etsi huivilleen testineulojia elokuussa, ja minähän olin heti vapaaehtoinen.  Ohje oli selkeä ja mallikerta jäi helposti päähän, hyvää neulottavaa siis esim. televisiota katsellessa, autossa/junassa istuttaessa tms. Huivin neulominen tosin oli syyskuun tapahtumista johtuen hieman katkonaista, mutta lokakuun alussa sain kauniin huivin valmiiksi ja pääteltyä. Nyt auringonpaisteisena syyspäivänä oli kaunis sää kuvata huivia pihalla. Tykkään valmiista huivista todella paljon. En tosin osaa ollenkaan päättää, jääkö se itselleni vai meneekö joululahjalaatikkoon. Olen nimittäin kuullut kauniita kommentteja huivista - ja mikäs sen parempaa kuin lahjoa ihmisiä asioilla, joista tietää heidän pitävän? Tuossa ylemmässä vasemmanpuoleisessa kuvassa langan väri on ehkä eniten kohdallaan.




Blue Azure
Ohje: Azure socks 
Lanka: Novita Nalle Aloe vera, 100g
Puikot: 2,5mm

Ravelryn Kahelit-ryhmässä keksittiin aloittaa Aakkoshaaste, ideana neuloa jokaisella aakkosella alkava ohje, oikeassa järjestyksessä. Tai takaperin. Kirjain per kuukausi. Tai nopeammin. Tai hitaammin. Ihanan kahelin säännöttömästi kuitenkin.

Minä otin lisähaasteeksi neuloa jo valmiina odottavia ohjeita, ja jo valmiina varastossa odottavista langoista. Yhdistelmäksi ensimmäiselle kuukaudelle päätyivät siis Nalle ja Azure socks.

Malli oli mukava. Selkeästi kirjoitettu ja helppo, tätäkin neuloi luennolla aivan mainiosti ilman ohjeen tuijottamista. Lankavalinta taas... Ei hyvä. Lanka halkeili, nukkaantui ja tippui liukkaana puikoilta aivan liian helposti. Lopputuloksena sukat, jotka näyttävät jo hetken aikaa pidetyiltä, vaikka ovat suoraan puikoilta tiputetut. Kotisukat siis. Mukavat jalassa, istuvat hyvin. Ulkonäkö ei vain ole aivan priimaa.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Syökää kanaa!

Pari reseptiä. Ilman kuvia. Älkää pelätkö, minä en aio ottaa ruokakuvia. En osaa laittaa kaunista ruokaa. Osaan ehkä laittaa hyvää, syötävää ruokaa. Mutta en esteettisesti kaunista ruokaa.

Meillä syötiin pestobroileria. Ohje on hyvin yksinkertainen:

-broilerinfileitä
-pestoa
-aurinkokuivattuja tomaatteja
-oliiviöljyä

Leikkaa broilerinfileisiin tasku, ja täytä tasku pestolla (itse laitoin reilun teelusikallisen) sekä pilkotulla aurinkokuivatulla tomaatilla (suurinpiirtein yksi tomaatti per filee). Asettele fileet voideltuun uunivuokaan, pirskota päälle oliiviöljyä (varo lorauttamasta liikaa) ja paista uunissa 200 asteessa n. 20-25 minuuttia.

Tämän seurana meillä syötiin pastaa maailman parhaalla juustokastikeella, jonka ohjeen sain neulojaystävältä.

Sulata 50g voita ja kaada sekaan n.2dl kermaa. Sekaan vielä puolikas purkki tuorejuustoa. Maustetaan maun mukaan (suolaa, pippuria, basilikaa). Itse käytin Valion Kolmen juuston kermaa, joka toi mukavasti makua, joten en sen kummemmin maustanut.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Mihin tämä tie vie?

Tuntuupa oudolta klikata nappia "uusi teksti". Mutta inspiraatiota alkaa taas olla. Leipoa, neuloa, lukea. Onko tämä sitten sitä kotoilua? En edelleenkään aio kategoiroida blogiani neule-, kirja- tai ruoka-, tai hevosblogiksi, asiaa tuskin riittäisi jokaiseen. Kirjoitan siitä mistä hyvältä tuntuu, sen verran kuin hyvältä tuntuu.

Paljon on tapahtunut, syksy toi tullessaan murheita, mutta onneksi ilonaiheitakin on. Pimeät illat ovat tuoneet tullessaan kynttilöitä, juoksulenkkejä ja mikä parasta, uutta elämää lankakoriin. Tälläkin hetkellä ovat kolmet sukat kesken - kaikista muista neuleista puhumattakaan.

Jokaisen neulojan paras ystävä, kissa on myös löytänyt tiensä sohvallemme. Vanhat tutut blogikissat ovat vaihtumassa uusiin. Ystäväni Laaduntarkkailija nauttii myös hyvistä juustoista ja sohvannurkassa nukkumisesta. Laaduntarkkailijan kaveriksi on kasvamassa myös pitkäaikainen haaveeni, keltainen kollipoika, tuttavallisemmin Nasu. Tallissa vanha tuttu blogiheppa Karvaturpa kasvattaa jälleen maailman paksuinta talviturkkia. Elämä siis jatkuu, murheista huolimatta.


 Hän on Nasu. Pieni ja suloinen kissanpoika. Nimensä saattaa johtua siitä, että Nasu vinkuu kuin pieni porsas.










Laaduntarkkailija työssään, sohvan pehmeyden testaus osa 4276 käynnissä.