sunnuntai 8. marraskuuta 2009

I'm so sorry.

 Peruslapaset. Kyllä, ne näkyvät kuvassa.

Lanka: Idena Bambino Ull

Puikot: 2,5mm

Malli on aivan omasta päästä keksitty, peruslapanen. Aloitin kärjestä, koska en muka osannut arvioida  montako silmukkaa lapasiin tarvittaisiin. Tein näitä lähinnä koulussa, perussileää koko lapanen ja hieman resoria. Ohutta lankaa, joten päätyivät tallilapasiksi. Tallissa on sisällä hieman viileää, joten on kiva pitää käsissä jotain lämmintä kun siivoaa karsinoita tms. Kuvassa esiintyy myös viimetalvinen Mariomyssy, ehdoton suosikkini. <3 Lisäksi kuvassa tuo rakkauspakkaus, blogiheppa. <3


Ihanaiset.

Malli: Fetching (rav-link)

Lanka: Garnstudio DROPS Silke alpaca

Puikot: 4,00mm

Ihanan pehmoiset ja silkkiset kämmekkäät. Rakastan. Vanhat kämmekkääni pääsivät tallihommiin, joten uudet piti tehdä, ja kaapissa makoillut Silke Alpaca kertoi haluavansa olla jotain kaunista. Nopea projekti. Neulomiseen meni päivä, sitten odottelivat toisen päivän, että jaksoin päätellä langanpäät. Kevyttä muokkausta ohjeeseen, tein hieman lyhyemmät varret kuin ohjeessa neuvottiin.

Muut projektit? Kevätsukat purettiin, niille on jo idea valmiina, saisin vain aloitettua. Äidin joululahja on myös vauhdissa. ;) Purotakkikin kaipailee enää hihaa, tosin alkaa pikkuhiljaa tympäistä tuo raitojen neulominen, niin helppoa ja aivotonta kun se onkin. Kauhulla odotan sitä vaihetta, että nuo kappaleet pitäisi saada yhteen, sitä en koskaan ole tehnyt. Tempopipo marinoituu lattialla. Purkaa vai eikö?

Lankaa on myös ostettu, Jitterbugia. <3

maanantai 19. lokakuuta 2009

Tiedän kai nyt paremmin.

Koska uni ei tule, tein inventaariota lankavarastoihini. Hirmuisia määriä vajaita keriä. Mutta kaikenkaikkiaan lankavarasto on melko pieni. Ja pienuudesta huolimatta unohdin, että lankaa on kaapin lisäksi myös sängyn alla. :P Oli iloinen yllätys.

Lankamääriä tärkeämpi inventaarion kohde oli keskeneräisten projektien määrä. Puolihuvikseni lupasin kaverille Tapsan lankakaupassa tiistaina, että kaikki keskeneräiset jutut ovat valmiita toukokuussa. (Tapsan lankakaupassa keskityin hiplaamaan, mukaan tarttui 3 kerää Puroa, 3 kerää Karismaa ja vyyhdillinen ihanan punaista Erämiehen sukkalankaa).

Inventaarioni osoitti, että kesken on 8 projektia:

*Keltaiset lapaset, joista ensimmäinen on puolikasta peukaloa vaille valmis. Melko uusi projekti, koulussa kärjestä aloitettu. Bambino ullia, 2,5mm puikoilla. Ihan perussileää.

*Ylioppilaan sukat, Ilun lankaa. 2mm puikoilla, ihan perussileää (kertaalleen puretut ja uudestaan aloitetut). Kaverille ylppärilahjaksi, tällä hetkellä ainoastaan 4,5 kk myöhässä...

*Purovillatakki. Ihan vasta aloitettu, SK:n ohje 8/09. En halunnut ihan niin värikästä villatakkia kuin ohjeessa, joten korvasin toisen Purosävyn Dropsin mustalla Karismalla. Ihan nätti näyttää näinkin tulevan. :) Olisi varmasti pidemmällä, mutta olen pihdannut tätä kouluneuleeksi, luulisi aikaa jäävän opettajan kuuntelemiseenkin kun neuloo pelkkää sileää?

*Pipo. Löysin ihanan ohjeen ja kun kaapissa oli kerällinen Tempoa, niin siitähän se ajatus sitten lähti. Puolessa välissä mennään, projekti on ehkä kolme päivää vanha.

*Revontuli-huivi. Aloitettu joskus. Viime keväänä. Ehkä puolivälissä. Ja melkein kiinnostaa tehdä, mutta purkaakaan ei huvita.

*Kevätsukat. Zitron Trekking Hand Arttia, ensimmäinen sukka aloitettu. Lanka ihan solmussa, kiitos kaverin koiran. Aloitettu vajaa vuosi sitten....

*Kissasukat. Samassa tilanteessa kuin edellinen, tosin lanka ei ole solmussa ja aloitettu ehkä kaksi viikkoa sitten.

*Jaywalkerit. Viime kevään kouluneule, ensimmäinen sukka tehty, toista ei edes ajateltu.

(*Fifi. Löysin aloitetun Fifin (Kitten mohairia), joka ei olekaan niin paska kuin olin muistellut. Saa nähdä tuleeko tästä joskus jotain).

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Syksy.























Valmistakin on tullut. Ihan huomaamatta. Isosiskon peruskynsikkäät ruskeasta nallesta. Valmistumisaikaa hidastivat a)sormet ja b)langan päättely. Molempia inhoan, hetkeen ei siis tässä blogissa näy mitään mihin täytyy neuloa useammille sormille kuin peukalolle oma kolonsa. Kynsikkäistä ei edes kuvaa tullut, kun tungin ne kuoreen ja lähetin siskolle.

Hyvässä vauhdissa on myös rakkausraitakaulahuivi kahdesta purosta. Tällä hetkellä vastaan on tullut kaksi solmua (yksi per kerä).

Suunnitelmia on, ja toivottavasti toteutumisiakin, kun koulu on alkanut ja tunneilla aikaa neuloa. Villatakkia, sukkia, lapasia. Pipoakin pitäisi.

(Ison) osan ajasta kyllä vie tuo nelijalkainen söpöläinen, jonka selästä lensin tänään ensimmäistä kertaa. Tai lensin ja lensin. Liu'uin alas. Köpöteltiin ilman satulaa, allekirjoittanut haaveili omiansa ja jalkojen juuresta lähti fasaani, joka aiheutti ponille sivuloikan oikealle ja allekirjoittanut havaitsi seisovansa omilla jaloillaan. Ei kai siinä. Lähinnä toivoin, että kukaan ei nähnyt :D

lauantai 12. syyskuuta 2009

Tärkein unohtui.


Jepsu. <3

Korviesi muotoa.

Hiiteen blogikissat. Hiiteen blogikoirat. Minulle tulee blogihevonen.

Jos realistisesti mietitään, niin blogihevonen tuskin tulee sotkemaan lankojani, järsimään puikkoja tai nukkumaan keskeneräisten töiden päällä. Blogihevonen luultavasti ainoastaan syö kaikki rahani (se siitä ihqulankojen ostosta) ja vie kaiken neulomisaikani. Mutta silti, hevonen. <3

Olen pitänyt hevosista aina. Ala-asteen ensimmäisellä rakennettiin lumihevosia ja koulun metsään tallia risuista. 10-vuotiaana pääsin ratsastusleirille "toivottavasti se tyttö näkee mitä hevostouhu oikeasti on ja kyllästyy..." Sitten löysin erään tutun, aloin ratsastaa ja hoitaa hänen lämpöisiä (ex)-ravureitaan. Osa juoksi kilpaa, osa ei, osa oli siitostammoja. Löysin tieni isolle ravitallille töihin ja pienemmälle ratsastuskoululle tunneille. Hevostelin enemmän tai vähemmän, mutta koko ajan haaveilin omasta hevosesta. Tänä kesänä harjoittelutilallani olen ratsastanut heidän lv-tammallaan ja katsellut tallin tyhjää karsinaa jos sitten joskus minäkin...

Tiistaina heitin aivan vitsillä naamakirjassa, että hei, haluan hevosen, lahjoituksia otetaan vastaan. Yksi sitten tarjosi aivan tosissaan 11-vuotiasta lv-ruunaa talveksi lainaan. Intoilin, intoilin, intoilin. Sain tietää, että saisin tuoda hevosen tuohon tyhjään karsinaan. Intoilin lisää. Tulin kotiin ja kävin tänään katsomassa ruunaa.

Eihän oikeasti voi olla rakastumatta hevoseen, joka ensimmäiseksi tunkee päänsä kainaloon rapsutuksia kaipaillen? Pienehkö (155cm) korkea, lihava, ystävällinen, i h a n a hevonen! Ja se tulee minulle. <3 Ensi viikon siivoan tallia ja laittelen kaikkea valmiiksi, ensi viikonloppuna haetaan hevonen kotiin. En vielä edes usko, että tämä on tottakaan... Niin ja bloggauksen otsikko on Johanna Kurkelan biisistä. Mielestäni hevosilla on kauneimmat korvat mitä maailmasta löytyy.

Ja kyllä, tämä on neuleblogi. Ei hevosblogi. Tähän faktaan perustuen voin kertoa, että syksy on tuonut innostuksen ja kesken on vaikka ja mitä.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Miten pelataan oikeaa ristinollaa.

*lauleskelee movetronia*
Sain viimeinkin molemmat Ristinollasukat valmiiksi, niistä tuli aika hienot. <3


Malli: Ristinolla-säärystimet
Lanka: Gjestal Maija
Puikot: 3,5

Alunperin tosiaan tarkoituksena oli tehdä isosiskolle tälläiset säärystimet, mutta havaitsin varren olevan hieman liian kapea, mutta sukanvartena täydellinen. Pikainen soitto siskolle, ja sukatkin kuulemma kelpasivat mainiosti. Ensimmäisen sukan neuloin keväällä koulussa, samoin toista aloitin, mutta tein jotain virheitä ja purin sukanalun ja projekti unohtui. Nyt ufokuukauden päätyttyä sain inspiraation ja molemmat ovat valmiit. Mallineule oli oikein kiva neuloa, sen oppi nopeasti eikä ohjetta tarvinnut katsella. Kantapää on perinteinen, taisin tehdä sen tunnilla enkä jaksanut miettiä mitään vaihtoehtoja.

Toinenkin projekti on saatettu päätökseen. Yli puoliväliin neulottu Shalom cardigan on purettu ja nyt lattialla makaa monta kerää punaista Mamboa, joista on jo hieman ideoitakin...

perjantai 3. heinäkuuta 2009

Ihan Jotain Muuta.

Mitään en ole saanut aikaiseksi. Fufoilukin meni ihan kiville, saldona taisi olla muutama kerros Shalom-cardigania ja Ristinollasukista on jo 3/4 valmiina, toisin sanoen sukka nro. 2 on jo kantapäässä. Ehkä nyt sitten saisin inspiraation jatkaa sen valmiiksi.

Suunnitelmia on kovasti, pinaattitunikan haluan, vironvillasta, langat ovat pikkuhiljaa jo tulossa. Vironvillaa. Alunperin suunnitelmana oli purkaa Revontulihuivin alku, koska se muka oli niin hirveä. Lähempi tarkastelu osoitti, että ei se olekaan aivan niin hirveä, huivinalun marinoituminen sai sen näyttämään ihan siedettävältä. Tilasin siis lisää punamustaa vironvillaa ja joskus teen huivinkin valmiiksi.

Shalomin marinoituminen taas aiheutti sen, että totesin koko tekeleen olevan aika pasha. Tällä hetkellä se makaa kaapissa ja miettii, että teenkö sen kuitenkin valmiiksi vai puranko suosiolla. Monta kerää ihananpunaista Mamboa tietäisi kivoja lapasia, säärystimiä, ehkä pipoakin....

Kaikkein aktiivisimmin olen tässä kesän aikana ehkä rakastanut yhtä kissanpentua. Tiikeri, Tikru, Tiuku on työpaikkani vanhassa navetassa asustava pieni keltainen kirjava kissanpentu, aivan ihana. Itse en sitä voi ottaa, eikä sitä halua kukaan ystävänikään, mutta toivottavasti rakas pieni Tigey-Wigey (ei, en ole katsellut Ice Agea viime aikoina) löytää hyvän kodin. Kerran on pikkukissan jo emonsa kantanut piiloon, mutta minä kannoin sen takaisin navettaan, jonne emonsa sen sitten hylkäsi ja nyt toinen emokissa on sen adoptoinut. Ja Tigey-Wigey on adoptoinut toisen emokissan 3 pienempää pentua. *tähän väliin saarnaa leikkaamattomista kissoista, kyllä joo ei, en niistä tykkää, pitäisi leikata jne. mutta en jaksa saarnata* Tigey-Wigey on ihana ja tykkään siitä. Jos olisin sen voinut itse ottaa, olisi siitä tullut blogikissa. Mutta rakas potentiaalinen blogikissa toivottavasti löytää rakastavan kodin itselleen jostain muualta. Ihan typerää, että en saa tähän kämppään lemmikkejä. Nih.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Keskeneräisiä, taas.

Tällä hetkellä kaikki on kesken. Ajattelin vielä olla julma ja kieltää itseäni aloittamasta mitään uutta ennen kuin saan jotain myös valmiiksi.

Kesken:
*Revontulihuivi: Aloitettu toissapäivänä. Melko lailla vaiheessa, saa nähdä mitä tästä nyt sitten tulee. Osaan hyvin neuloa väärin, mutta nyt en välitä vaan teen loppuun asti. Tehdään seuraava sitten paremmin. ;)
*Jaywalkerit: Ensimmäinen on valmis, toista en ole aloittanutkaan. Pitäisi luoda silmukat ja neuloa resori, niin olisi toinenkin kouluneule.
*Ristinollasukat: Piti tehdä siskolle Ristinollasäärystimet, mutta varsi on liian kapea, joten muuttuivat sukiksi. Ensimmäinen valmis ja toista aloitettu - kouluneule siis, kunhan löydän palmikkopuikkoni jostain. Se katosi mystisesti viime viikolla.
*Shalom-cardigan: Ollut kesken hiihtolomasta asti? Ja melko lailla jäähyllä, olen neulonut hiihtoloman jälkeen vain pari kerrosta. Kuitenkin ollaan jo puolivälissä, joten reipas loppurutistus, niin olisi ensi syksyksi jotain lämpimämpää.
*Kevätsukat: Ihanaisesta kevätlangastani, ensimmäinen kokilu tehdä sukat varpaasta lähtien. Ovat hyvin vaiheessa vasta.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Lisää Muuta.


Kuva on hieman heikko, mutta Ananas hinkkaili itseänsä lumiseen pyöröpaaliin (jota ei edes näy, kiitos kameran asetuksien :P).


Tämä pieni lapsi sentään poseerasi nätisti. :)

Ja sitten ulkoilmaan päästettiin Isot ja Aikuiset, joiden piti pihalla taistella Hangen Herruudesta (tai no, Rouvathan tässä ovat kuitenkin kyseessä).
Mittaa toisistaan ottivat navetan rautarouvat (sisarukset) Osmankäämi ja Retikka.





Sade havaitsi viholliskohteen kuvaajan takana ja syöksyi kohti päättäväinen ilme naamallaan.

Jotain ihan Muuta.

Viime viikonloppuna, kotona käydessäni ulkoilutettiin lemmulaumaa olosuhteiden ollessa siihen sopivat, ei pakkasta, eikä kylmää tuulta.

Ensin pihalle pääsi hieholaumamme, joka ensimmäisenä paineli hankeen takapuoli pitkällä.


Ystävä joutui eroon lemmukavereistaan ja hangessa piti sitten ottaa pikaspurtti takaisin lauman joukkoon.

Jotain on saatu aikaan.

Nyt sitten, kuvia valmiista ja keskeneräisistä. Valitan huonoa kuvanlaatua, koittakaa kestää. Blogikissat eivät olleet paikalla varmistamassa kuvanlaatua. Tosin jokaisen esitellyn neuloksen valmistumisessa blogikissat ovat auttaneet. Varsinkin Pesonen ottaa mielellään lähikontaktia neulomiseen, syömällä heiluvia puikkoja.

Ensin lapasosasto.


malli: Kalanruotolapaset
lanka: Novita Mambo (1 kerä)
puikot: 6

Nämä lapaset tein isosiskolleni lahjaksi, toiveena oli juuri tämä lanka, ja sopivan mallin etsin itse. Toivon siskon pitävän lapasista (kunhan saan aikaiseksi antaa ne hänelle...). Malli oli helppo neuloa ja nopea, lapaset valmistuivat reippaasti. Tosin lanka oli harvinaisen raivostuttavaa neuloa, mutta lopputulos näyttää todella mukavalta. Tekisi mieli pitää nämä lapaset itselläni.

Malli: Very Cabley Mittens
Lanka: Garnstudio Drops Classic Alpaca (hieman yli 1 kerä)
puikot: 4


Nämä ovat ihan omat ja ihanat. <3 Kävin läpi ties kuinka monet lapasohjeet etsiessäni Sitä Oikeaa, ja langankin ehdin ostaa ennen kuin oikea ohje löytyi. Lapaset oli pakko saada aloitettua Heti, vaikka tarkoitus hiihtolomalla olikin tehdä jotain ihan muuta.... Kuitenkin jäivät kesken, ja toisen lapasen viimeistely vei kuukauden. Nyt ovat valmiit ja ihanat. <3 Lanka on jotain aivan loistavaa.

Ja sitten keskeneräisiin. :P
Kesken on villatakkia, ja kahdet sukat. Toiset itselle ja toiset siskolle. Niistä lisää sitten joskus, tässä hieman esimakua. ;)

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Needle tears a hole.

On päivittäminen hieman jäänyt. Kiitos koulun, ja kaikkien muiden hyvien syiden ;), en ole oikein ehtinyt mitään neulomaankaan. Yksi huivi jäi kesken. Ei pystynyt.
Yhdet lapaset ovat valmistuneet, ja yksi villasukka, jolle on pari tuloillaan. Kuvia tulossa joskus. Ideoita on miljoonia.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Blogikissat


Kosonen.
Blogikissa Kosonen. Ikää kohta 6 vuotta. Hieman varautunut, mutta herkkyyttä tulvillaan. Muistuttaa välillä huuhkajaa, välillä laiskiaista. Osaa kehrätä kovempaa kuin kukaan.



Pesonen.
Blogikissa Pesonen. Myöskin 6-vuotias. Lempiharrastuksiin kuuluu nukkua neulojan sylissä, kun samassa sylissä on myös läppäri ja keskeneräinen neulos. Lempiruokiin kuuluvat sukkapuikot.

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Ihan Oma Neuleblogi

Omasta elämästä tulee kerrottua livejournalin syövereissä, joskus oli laihdutusblogikin (se katosi yhtä nopeasti kuin laihdutusprojektinikin), mutta nyt on neuleblogi. En ole mitenkään hyvä neulomaan, vasta-alkaja, mutta intoa riittää.

Luvassa on siis suhteellisen yksinkertaisia töitä ja luultavasti paljonkin hampaiden kiristelyä sekä uuden yrittämistä (järkytyin huomatessani, että osaan tehdä palmikkoa). Opiskeluangstia ehkä myös luvassa. Vasta-alkajuudesta kertoo ehkä sekin, että minulle oli yllätys, että olemassa on muitakin kuin Novitan lankoja.

Mutta se siitä, neulomaan. :)