Tunnustus

Sain tälläisen kivan lappusen Valaan villapaidan Mevrouw Walvisilta. Kiitoksia kovasti! On aina ihanaa kuulla, että joku pitää tästä pienestä ja epäaktiivisesta blogista.

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post It-lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se on kerrottu vain Post it-lapulla, ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Ja kenelle tunnustuksen annan? Valaan villapaita olisi ehdottomasti kuulunut listaan mukaan, ihana blogi! :) Mutta tässä omia lemppareitani:

1. Vilriikan töminöötä
2. Lunni leipoo
3. Missä neuloimme kerran
4. Yksiä pieniä kirjoituksia
5. Hertan maailma

p.s. Neulejuttujakin on luvassa ihan pian!

Pikkupiski.

Jostain syystä meillä on leikitty viime aikoina paljon kepeillä. Ja palloilla. Ja vinkuvilla asioilla. Minun puutarhalapiollani. Lypsyräteillä. Muovirasioilla. Likaisilla sukilla. Kissoilla. Puunpalasilla. Kepeillä. Kärpäsillä. Mainitsinko jo kepit?

Uimamaisteri

Rakas vettä pelkäävä hevoseläimeni ui kuin virtahepo. Tai lähinnä kenguru. Suunta oli ylöspäin, ei eteenpäin. Harjoituksia jatketaan, ja muutaman vuoden päästä herra nähtäneen uimahyppykisoissa Suomen edustajana.

Kukkaketolapaset

Kun ensimmäisen kerran näin Innsbruck Mittensien (rav link) ohjeen, tiesin haluavani joskus neuloa ne. Koska aakkoshaaste on edennyt jo I-kirjaimeen, oli hyvä hetki hankkia ohjeen sisältävä Vintage modern knits-kirja. ;) Langaksi valikoitui harmaa Cascade 220, tuo hyväksi ja mukavaksi neulottavaksi havaittu lanka.

Tälläiset niistä sitten tuli. Lapaset olivat todella nopeat neuloa, kun vain aikaa oli. Lapasiin kului 50g lankaa, settiin kuuluvat säärystimet ovat vielä tekemättä.

Kirjominen tuotti hieman haastetta, oli ensimmäinen kerta ikinä, ja vaikeuksia oli mm. kirjan englanninkielisten ohjeiden kanssa opetella pistoja. Onneksi on youtube! En hirveän tyytyväinen ole noiden pistojen onnistumiseen, mutta ehkäpä ne menettelevät ensikertalaiseksi. :) Harjoitukset jatkuvat kun vain saan settiin kuuluvat säärystimet (aloitettua)  valmiiksi.

Kesä-esa

Lauma kasvaa. Vauvalla. Karvaisella vauvalla. Kuukauden päästä meille tulee pieni ystävä, kenties Esa.

Kebabeläimellä on asiasta oma mielipiteensä...

Juhannusmuistelmat

Vaikka juhannus on tänään, sateisena ja viileänä lauantaina pelkkä muisto vain, ajattelin näyttää teille muutaman kuvan juhannuksestani.

Älä pelkää maailmaa

 Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Tässä on nyt se lanka, jonka purkaminen ei haitannut yhtään. Kauan sitten Asarumilta ostettu hänen värjäämänsä Yarngrimoire Yarnsin Silky Merino, värissä Neiti Kevät. Kauan vyyhti marinoitui varastossa, aina välillä sitä hipelöin kuiskien sille sen olevan my prescious...my prescious.. Kevättalvella tajusin, että se haluaa olla Annis. Ja Annis siitä oli tuleva.

Puikoilla 5,0 neuloin menemään. Ohje oli helppo, reunapitsi nätti ja yksinkertainen. Lyhennetyt kerrokset vieläkin helpommat. Huivi valmistuikin nopeasti, viikossa! Kun päättelin langanpäät, ajattelin, että kylläpä huivista tuli pieni ja lankaa kului vähän (76g). Henkisesti valmistauduin purkamaan koko tekeleen ja tekemään siitä vähän isomman. Vaan kuinkas kävikään kun pingotin huivin?

Istun hämärässä, odotan vieläkin hetkeä joka ei lopu koskaan.

Saapuisi hiljaisuus, kertoisi minulle kuinka kaikki lopulta katoaa.

Näen valot taivaalla, ja juoksee selässä kylmiä väreitä.

Melkein loppui tila sängyltä pingottaa huivia. Huivi on ohut, mutta pituutta sillä riittää. Ainoa harmistus on sileän reunan rullaaminen, mutta ei senkään niin väliksi. Lanka on niin kaunista ja huivin malli hurmaava, että tuollainen pieni harmi unohtuu hetkessä.

Ainoastaan toivoisin, että joskus saisin jonkun kuvaamaan minua ja neuleitani. Tätäkin huivia varten olisi ollut ihanaa kietoa se ympärilleni ja ottaa kuvia. Friikakin on esittelemättä, kun tarvitsisin jonkun ottamaan kuvia. Miehellä ei riitä mielenkiinto. Pitäisi kai ostaa kameraan jalusta ja kaukosäädin ja opetella niiden kanssa ottamaan kuvia.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.