Jaksaa, jaksaa ja jaksaa!

Mä olen tässä jo hetken verran pohtinut, että mä olen läski. Enkä enää vain söpösti ihan pikkuisen pläski, vaan oikein kunnolla ylipainoinen! Hetken verran olen myös pohtinut, että mitähän asialle täytyisi tehdä. Tai siis kuinka. Perinteinen vaa'an ja kalorien vahtiminen ei mulle sovi, siinä hajoaa vain pää. Ravaan puntarilla kolme kertaa päivässä miettimässä miksei paino ole tippunut viittä kiloa, ja raivostun, kun en jaksa miettiä söinkö juuri 150g porkkanaa vai mahtoikohan siinä sittenkin olla 175g....


Nyt sen sitten kuitenkin keksin! Yritän nyt kuuden viikon ajan laihduttaa laihduttamatta. Käyn siis huomenaamuna vaa'alla ja mittaan vyötärönympäryksen. Seuraavan kerran tutustun sitten vaakaan kuuden viikon kuluttua ja katson onko mitään tapahtunut. Tällä välillä lisään liikuntaa ja yritän katsoa mitä syön. En siis kiellä itseltäni herkkuja, koska siitä tulisi vain paha mieli ja repsahdus joka toinen päivä - yritän vain miettiä, jättäisinkö joka toisen herkun väliin vai ottaisinko vähän pienemmän palan.

Liikuntaan minulla on kolme ohjelmaa:
*Porin juoksukoulu
*100 punnerrusta kuudessa viikossa
*200 sit ups

Kävin eilen juoksemassa/kävelemässä ensimmäisen lenkin, sekä tein noista lihaskunto-ohjelmista lähtötasotestit. Toivottavasti kärsivällisyyteni kestää pidempään kuin viikon! Pakko ainakin yrittää - työkaverin kanssa lyötiin kuukauden kestävä liikuntahaaste pystyyn, ja jos täälläkin projektistani juttelen, niin eihän sitä kehtaa kesken jättää. Minua siis saa potkia perseelle, jos laiskistun eikä lenkkeilystäni kuulu uutisia. :)

Kirjajuttuja tulossa taas muutaman päivän verran pian, kunhan vain ehtisin ajatella.

Se on A ja se on punainen.

Helteiden takia touhuilut Ponskin kanssa ovat rajoittuneet lähinnä veden kantamiseen, ötökkämyrkyn levittämiseen ja rapsuttamiseen. Ajatuskin lenkille lähdöstä tuo hien pintaan. :) Siispä taas pari kirjajuttua!


Day 2. Your least favorite book. Valitsin tähän Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaisen. Yleensä jätän huonot kirjat kesken, ja epäkiinnostavia en edes aloita. Tämän luin kuitenkin kokonaan, osittain kirjan saamien kehujen takia. Halusin siis tietää mistä kirjassa on kyse. Ideahan on se, että suomalainen mies muuttaa Ruotsiin ja yrittää olla enemmän ruotsalainen kuin ruotsalaisetkaan... Minä en ymmärtänyt. En kirjan saamia kehuja, en sen huumoria, en sen ideaa. Koko kirja jäi vähän oudoksi. En vain pitänyt siitä.

Day 3. A book that makes you happy. Tove Jansson - Muumipapan urotyöt. Tämä on herttainen kirja, ja olen aina hyvällä tuulella sitä lukiessani. Kirja on siis kertomus Muumipapan nuoruusvuosista, ja sen kuvituskin on niin herttainen, että ei voi olla hymyilemättä.

Day 4. A book that makes you sad. John Boyne - Poika raidallisessa pyjamassa. Oikeastaan, en kerro juonesta paljoakaan. Paitsi että se kertoo pienestä pojasta toisen maailmansodan aikaan. Suosittelen. Se on hyvä, ja se on hirveä. Karmiva. Varsinkin sen jälkeen, kun viime kesänä kävin Auschwitzin keskitysleirillä, ovat tälläiset kirjat vaikuttaneet elävämmin, kun näkee ne paikat silmiensä edessä...

P.S Lisäsin tuollaiset tykkäily-namiskat, painelkaa niitä. ;)

There was much talk and excitement in Hobbiton

Aloitin facebookissa 30 Day Challengen aiheesta kirjat. Facessa tulee varmaan lähinnä julkaistua päivän teema ja kirjavalintani, joten ajattelin, että voisin täällä hieman syventää valintojani ja perustella niitä. Kirjat ovat minulle melko rakas aihe, opin lukemaan nuorena ja kannoin kirjastosta laatikkokaupalla kirjoja kotiin. Lukuvauhti oli sitä luokkaa, että päivässä saatoin lukea useammankin Neiti Etsivä-kirjan.

Day 1 - your favourite book. Tämä on helppo, tekisi mieli huutaa kuin Seppo Hovi aikoinaan tiedetään, tiedetään, tiedetään! Kyseessähän on siis J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta-trilogia. Taisin lukea tuon trilogian hieman ennen ensimmäisen elokuvan ilmestymistä ja rakastuin välittömästi. Vaikka kaikki eivät ko. kirjasta tykkää (raskassoutuiseksikin väittävät ;)), niin minä olin aivan myyty. Mieletön tarina, uskomattoman hieno fantasiamaailma, hienoja erilaisia henkilöhahmoja - ja kaikki se työ, mitä sen eteen on nähty. Luettuani TSH:n luin kaikki muutkin Tolkienin suomennetut kirjat ja rakastuin myös elokuviin. Vaikka ne ovatkin hieman erilaiset kuin kirja, niin silti. Jos mikään muu ei ole hyvää, niin maisemat. ;) Ja silmänruoka, ekan leffan aikaan taisin vielä ihastella Elijah Woodin silmiä, sittemmin viisastuin ja siirryin Viggo Mortensenin faniklubiin. Myöhemmin olen vielä lukenut TSH:n useita kertoja uudestaan, niin suomeksi kuin englanniksin, ja hyllystä löytyy myös muutamia suomentamattomia teoksia. Pari vuotta sitten olin myös kuuntelemassa elokuvamusiikkia Tampereella sinfoniaorkesterin soittamatta, se oli hieno kokemus. :)

lähde: http://koti.mbnet.fi/kxkukko/classic/kkclas24.htm

Summertime.

Luin tänään netistä vinkin halvasta ja helposta hevosten ötökkäkarkotteesta: 1/3 rypsiöljyä ja 2/3 väkiviinietikkaa. Nämä sekaisin kunnolla ja suihkepulloon. Täytyy heti kokeilla, Ponselmia tuntuvat ainakin itikat vaivaavan, niitä täällä riittää. Kaupan hyönteismyrkyt ovat joko tuhottoman kalliita, tehottomia tai sitten sotkevat. Esimerkiksi pikiöljy olisi hyvää, mutta sekin sotkee kivasti. Ja kun Ponselmilla ei mitään pidempää kesälomaa ole, niin en sitä halua käyttää. Toivottavasti tämä kotitekoinen seos toimisi. :)

 

Kissinpennut.

Näköjään kuuluu myös tälläistä. Neljäskin on, mutta se oli mamman alla piilossa eikä tahtonut kuviin. :)

 

 

Sammako se päivänvarjon siitä saa.

Aloitetaan leivonnaisilla. ;) Tänään mieli teki tehdä jotain hyvää raparperista, mutta aivan perinteinen raparperipiirakka ei inspiroinut - niin hyvää kuin se onkin! Raparperikiisseliäkään en jaksanut ajatella, vaikka se onkin ihan ehdotonta kesäherkkua vaniljajäätelön kanssa. Niinpä päivän ohjeeksi valikoitui raparperitoscapiirakka ja ajattelin jakaa ohjeen teillekin. :)

Lähde: rlv.de

Raparperitoscapiirakka

4 munaa

2 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

100g sulatettua voita

n. 1 l raparperia

Sekoita pohjan aineet, ja levitä uunipellille. Päälle pieneksi leikatut raparperit. Paista 200C n. 10 minuuttia. Sillä aikaa valmista toscakuorrute:

50 g voita

150 g mantelilastuja

1 dl sokeria

1/2 dl kuohukermaa

1 rkl vehnäjauhoja

Kiehauta aineet kattilassa ja kaada puolikypsän piirakan päälle. Paista piirakkaa vielä n. 10 minuuttia, tai kunnes kuorrute on saanut kauniin pinnan.

Parhaimmillaan piirakka on lämpimänä hieman sulaneen vaniljajäätelön kanssa. :)

Tahtoisin sen tunnustaa.

Kuten aktiivisimmat lukijani ovat saattaneet huomata, minä en ole jaksanut/ehtinyt/viitsinyt päivittää. Blogin kohtalo onkin ollut hieman epäselvä, mutta nyt taidan tietää mitä teen. :) Blogi muuttaa suuntaansa yleisempään suuntaan - nyt siis tiedossa neulejuttujen lisäksi poniasiaa, ruokaa&leivontaa, musiikkia, hyviä kirjoja, valokuvia, mitä ikinä mieleen juolahtaa. Todennäköisesti, bloggaustahti ei kovasti tästä nouse, mutta aina voi yrittää.

Mitä kuuluu juuri nyt? Kävin juuri sanomassa Ponille hyvää yötä. Eilen kävi sitä sääliksi ja otin sen talliin yöksi hyttysiä karkuun, äsken herra itse ilmoitti jäävänsä yöksi ulos. Käveli hetkeksi veräjälle seurustelemaan, sitten kääntyi ja tallusti takaisin keskemmälle laidunta syömään. Pitäisi ottaa kuvia, ja ottaisinkin, jos vain löytäisin kameran laturin...

Hankin eilen kirjastokortin, ja ensimmäiseksi luettavakseni paikallisesta kirjastosta tarttui Diana Gabaldonin Luiden kaiku. Muukalainen-sarjan uusin osa siis, taattua laatua. ;) Historiaa, nykyaikaa, romantiikkaa ja mielenkiintoinen tarina. Suosittelen!


Heti kun toivun tästä silmätulehduksestani niin, että jaksan möyriä pihalla ilman, että auringonpaiste satuttaa, aloitan Operaatio Kukkapenkin. Pitäisi päättää millaisia perennoja haluan. Mielellään kuitenkin haluaisin seinustan kukkapenkkeihin jotain muuta kuin torkkuvan koiran...