Mitään en ole saanut aikaiseksi. Fufoilukin meni ihan kiville, saldona taisi olla muutama kerros Shalom-cardigania ja Ristinollasukista on jo 3/4 valmiina, toisin sanoen sukka nro. 2 on jo kantapäässä. Ehkä nyt sitten saisin inspiraation jatkaa sen valmiiksi.
Suunnitelmia on kovasti, pinaattitunikan haluan, vironvillasta, langat ovat pikkuhiljaa jo tulossa. Vironvillaa. Alunperin suunnitelmana oli purkaa Revontulihuivin alku, koska se muka oli niin hirveä. Lähempi tarkastelu osoitti, että ei se olekaan aivan niin hirveä, huivinalun marinoituminen sai sen näyttämään ihan siedettävältä. Tilasin siis lisää punamustaa vironvillaa ja joskus teen huivinkin valmiiksi.
Shalomin marinoituminen taas aiheutti sen, että totesin koko tekeleen olevan aika pasha. Tällä hetkellä se makaa kaapissa ja miettii, että teenkö sen kuitenkin valmiiksi vai puranko suosiolla. Monta kerää ihananpunaista Mamboa tietäisi kivoja lapasia, säärystimiä, ehkä pipoakin....
Kaikkein aktiivisimmin olen tässä kesän aikana ehkä rakastanut yhtä kissanpentua. Tiikeri, Tikru, Tiuku on työpaikkani vanhassa navetassa asustava pieni keltainen kirjava kissanpentu, aivan ihana. Itse en sitä voi ottaa, eikä sitä halua kukaan ystävänikään, mutta toivottavasti rakas pieni Tigey-Wigey (ei, en ole katsellut Ice Agea viime aikoina) löytää hyvän kodin. Kerran on pikkukissan jo emonsa kantanut piiloon, mutta minä kannoin sen takaisin navettaan, jonne emonsa sen sitten hylkäsi ja nyt toinen emokissa on sen adoptoinut. Ja Tigey-Wigey on adoptoinut toisen emokissan 3 pienempää pentua. *tähän väliin saarnaa leikkaamattomista kissoista, kyllä joo ei, en niistä tykkää, pitäisi leikata jne. mutta en jaksa saarnata* Tigey-Wigey on ihana ja tykkään siitä. Jos olisin sen voinut itse ottaa, olisi siitä tullut blogikissa. Mutta rakas potentiaalinen blogikissa toivottavasti löytää rakastavan kodin itselleen jostain muualta. Ihan typerää, että en saa tähän kämppään lemmikkejä. Nih.
